Aamuvarhaisella aikaan jolloin yksikään tervejärkinen ei lauantaina hereillä ole istumme me jo autossa matkalla san diegoon.
Saavumme siis perille ihmisten aikaan ja aloitamme kuolleen eläimen metsästyksen.
Sitä löydämmekin paikallisesta hispaanien perheravintolasta josta tilaamme sujuvalla espanjalla kuollutta eläintä minulle ja toveri borikselle rasvattua ja suolattua munaa.
Tätä ennen yritimme kapitalistisubwayhin mutta paljastui että se on sotilasalueella eikä sinne pääse ellei kuulu western spy klubiin.
Suuntaamme paikalliseen urheilukeskukseen jossa meille on luvattu säbää.
Olemme kuitenkin turhan ajoissa joten päätämme pelata hieman koripalloa paikallisten hispaanien kanssa...hitto niitähän on täällä kaikkialla.
Pelattuamme yhden 3v3 pelin olemme valmiit hautaan. Onneksi tässä vaiheessa saliin kömpii sekalainen lauma suomalaisia,ruotsalaisia ja kaikkea siltä väliltä.
Latinot hätistetään koripalloineen muualle että valkoiset sedät saavat pelata reikäpalloa.
Pelailtuamme ikuisuudelta tuntuneen ajan säbää on hengitys jo kovaa vauhtia salpautumassa ja sydänkohtaus lähellä.
Armeliaasti kidutus vihdoin loppuu ja hyvästeltyämme janin,jannen, svenin ja muut lähdemme läheiselle golf klubille juomaan pepsiä.
Joku voisi luulla että olisimme jo valmiit mutta ei raahustamme morley fieldin disc golf radalle pelaamaan 19 väylää.
Pari laadukasta ammattitason maisemakuvaa, itsehän olen kotosuomessa tunnettu discgolf suuruus mutta toveri pelaa ensimmäistä kertaa.
Mitä itse rataan tulee niin sanoisin että helpoin rata mitä olen pelannut, kaikki täysmittaiset radat suomessa ovat helposti vaikeampia.
Huominen tulee eittämättä olemaan helvettiä, ehkä joudun turvautumaan jonkun aasialaistädin tai tytön hierontapalveluihin saadakseni helpotusta jännitetiloihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti