Kello 830 aamulla edessä yli 500 mailin matka new orleansiin jossa odottaa taasen hotellikasino mutta jätetään se myöhemmäksi.
Kirjoittaessani tätä olemme jo matkanneet noin 300 mailia ja mussuttaneet aamiaiseksi perinteisen amerikkalaisen aamiaisen waffle hutissa sekä käyneet lounaalla kennyn bbq mestassa.
Kennyn mestassa oli saatavilla ties mitä lihaisee kuten ehkä arvata saattaa ja astuinkin pieneen miinaan kun tilasin paunan bbq possua joista noin puolet piti pakata mukaan kun loppui vetokyky. Mainiota tässä maassa on se että kennyn mesta sattui olemaan tien varressa jonka rajoitus on 65 mph. Kuvitelkaapa ajavanne 100 kmh motaria suomessa ja kääntyvänne siltä suoraan sapuskamestan pihaan, ei kovinkaan todennäköistä.
Lähes koko päivän olemme tietenkin kuunnelleet jeesusradiota jossa on muun muassa annettu jumalan hyväksymiä eläkesijoitusohjeita koska mikäettei. Tämä maa ja etenkin nämä etelävaltiot ovat totisesti sekaisin.
Yllättävän vähän etelävaltioiden lippuja ollaan nähty vaikka ollaankin oltu tarkkana.
Hienoa settiä uutisissa kun joku uskonnollinen hihhulinainen on menossa mielummin linnaan ku kirjoittaa homoille aviolupia, eikös uskovaiset olekkin upeaa väkeä.
Mitä tulee tähän ajeluun niin tänään on ollut varsin tapahtumaköyhää joskin hyvin selväksi on käynyt että näillämain tykätään pirusti kirkoista ja maissista joita molempia on kaikkialla. Näillle ihmisille tuntuu olevan tuo stoori jessen ylösnousemuksesta hirveän tärkeä, pistää mietityttämään että tuliskohan meikäläisestä myös jumalolento jos alkaisin julistamaan tarinaa omasta ylösnousemuksesta viikon rännin jälkeen. Siinähän olisi hyvä ura missä voisi toistaa moisen ihmeen vaikka useamminkin.
Loppumatkasta seurattiin jopa hieman sairaalloisella mielenkiinnolla autoa joka näytti kovasti siltä että saattaisi seilata tyylillä metsään. Suruksemme tämä jäi tapahtumatta ja auton lopullinen kohtalo jäi mysteeriksi kun matkamme erkanivat biloxin liittymässä.
Olemme nyt saapuneet beau rivagen epäpyhään uhkapelipyhättöön ja rupeamme juuri etsimään iltapalantapaista, siitä tuskin jää erityistä mainittavaa.
Tässä vaiheessa haluan onnitella niitä jotka tämän horinan lukevat loppuun, sitkeää väkeä olette.
Hyvää yötä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti